MEK piensorkkaeläinten
kannanhoitosuunnitelma 2017-2022









Taustaa



Metsäkauriit ja valkohäntäpeurat levittäytyvät pikkuhiljaa
Mäntyharjun Eränkävijöiden alueelle. Uudet riistaeläimet tuovat mukanaan uusia
jahtimuotoja sekä monipuolistavat riistahoitoa seuran alueella. Uuden
riistaeläimen metsästys kiinnostaa yleensä paljon metsästäjiä. Riistakameraseurannalla
talviruokintapaikoilta saadaan kattava käsitys eläinkannasta yksilöiden
tarkkuudella. Kestävä metsästys perustuu mahdollisimman tarkkaan arvioon kannan
koosta sekä suunnitelmalliseen verotukseen.



Pienten sorkkaeläinten talvehtivaan kantaan voidaan
vaikuttaa merkittävästi talviruokinnalla, joka onkin tärkein tukipilari kantaa
rakennettaessa. Talviruokinnan tärkein tavoite on eläinten hyvä kunto kevään
vasomista varten. Pukkien palautuminen kiima-ajan paastosta on niin ikään
tärkeää. Hyväkuntoiset eläimet ovat vahvoja petoja ja mahdollisia sairauksia
vastaan ja selviytyvät niistä paremmin.



Tämä kananhoitosuunnitelma on laadittu, jotta pienten
sorkkaeläinten esiintyminen alueella yleistyy ja että kantaa voisi verottaa säännöllisesti
sekä kestävästi tulevaisuudessa. Kannanhoitosuunnitelmassa valkohäntäpeura ja –
metsäkauriskantaa hoidetaan samoin periaattein. Kannanhoitosuunnitelman pohjana
on käytetty ”Etelä-Hämeen Valkohännät 2015” -nimistä Etelä-Hämeen alueelle
laadittua peurakannanhoitosuunnitelmaa.



Kanta 2016-2017



Peurahavaintoja on Mäntyharjun Eränkävijät Ry:n alueella
tehty parin vuoden ajan ja talvella 2016–2017 alueella talvehti 4
valkohäntäpeuraa. Peurat liikkuivat Mynttilän puoleisen rajan molemmin puolin,
joten on ilmeistä, että alueemme peurat ovat samaa porukkaa Mynttilän
peurakannan kanssa. Kesän ja alkusyksyn havaintojen perusteella alueemme on
niin sanotusti kesälaidunaluetta ja talven tullen peurat muuttavat Mynttilän
suuntaan mahdollisesti vahvemman ja pidempään käytössä olleen ruokintaverkoston
perässä. Mynttilän talvehtiva peurakanta oli talvella 2016-2017 27 yksilöä.
Mynttilän lisäksi kattava ruokintaverkosto sekä vahva piensorkkaeläin kanta on
ainakin Toivolassa.



Yksittäisiä metsäkauriita on havaittu MEK:n alueella usean
vuoden ajan, mutta havaitut yksilöt eivät ole asettuneet talvehtimaan alueelle.
Metsäkauriita oli talvelle 2016-2017 havaintojen perusteella noin 5 kpl etelän
puoleisella metsästysalueella lähellä Mäntyharjun taajamaa. Metsäkauriskanta Jäniskylässä
on vahva ja ilmeisesti levittäytymässä alueellemme.



Valikoivan verotuksen periaatteet (suora lainaus kursivoituna
Etelä-Hämeen Valkohännät 2015)



Valikoiva verotus, eli
tiettyjen ja tietynlaisten yksilöiden metsästys perustuu useisiin syihin. Valikointi
voi olla eläinsuojelullista, kuten esimerkiksi vasallista naarasta ei ammuta
jotta turvataan vasan selviytyminen, tai tiettyyn kehitykseen tai tavoitteeseen
pyrkimistä, esimerkiksi eläinmäärän muuttaminen tai eläinkannan rakenteen
muuttaminen. Verotusta voidaan säädellä monin tavoin, käytössä on esimerkiksi
ajalliset rajoitukset metsästysaikojen muodossa, määrälliset rajoitukset
pyyntilupineen ja laadulliset rajoitukset ja ohjeet.



Eläinkantojen tilaa
voidaan arvioida monin tavoin. Esimerkiksi suomalaiskansalliset erilaiset
laskennat, joilla tavoitellaan tietoa laajojen alueiden eläinmääristä.
Laskennat soveltuvat parhaiten juuri tiheydeltään pienten eläinmäärien
laskemiseen. Toinen tapa arvioida eläinkannan tilaa on trofeiden seuraaminen.
Tämä keino on käytössä useimmissa Euroopan maissa ja se kuvaa eläinpopulaation
kuntoa ja myös määrää hyvin. Kun eläinpopulaatiossa on parhaassa iässä olevia
alfayksilöitä, se takaa myös terveen ja hyväkuntoisen jälkeläistuoton.



Oikeastaan valikoivan
verotuksen hyvänä malliesimerkkinä voidaan käyttää eläinpopulaatioita jotka
ovat petojen vaikutuksen alaisia. Usein petojen saalistus kohdistuu
saalispopulaation heikoimpiin ja populaatiolle vähemmän arvokkaisiin eläimiin.
Toisin sanoen nuoret, vanhat, sairaat tai muut yksilöt joilla on
epäkäytännöllisiä ominaisuuksia joutuvat saaliiksi, ja terveet parhaassa
lisääntymisiässä olevat eläimet säilyvät saalistukselta.



Tavoitteen asettaminen tärkeintä



Verotusta
suunniteltaessa kaikkein tärkein asia on tavoiteasettelu, ilman tavoitteita ei
voida keinojakaan määrittää. Tavoitellaanko mahdollisimman suurta saalista nyt,
tai ehkä parempia saaliita pitkällä ajanjaksolla? Kannan laadun parantumista
tai tuottokyvyn nousua? Valkohäntäpeuran osalta vastuu kannanhoidosta on hyvin
pitkälti paikallistasolla ja metsästäjillä. Maa- ja metsätalousministeriö ei
ole määrännyt numeraalista kannan määrää per pinta-alayksikkö, vaan kannan
tulee olla elinvoimainen ja sillä tasolla ettei siitä aiheudu kohtuuttomia
haittoja.



Kuhunkin tilanteeseen sopivaa
verotusmallia ei voida niin sanotusti kiveen hakata, mutta laajemmalla alueella
pitkäjänteisesti toteutettava verotus johtaa ennen pitkää ainakin kohtuullisen
hyviin tuloksiin. Paikallisesti on mahdollista vielä erityisiin menettelyihin
ja toimia vaikkapa kunnollisen trofeeverotusmallin mukaan.



Kannan rakenteesta lyhyesti



Peurakannan rakenne
Suomalaisessa valkohäntäpeurakannassa ongelmat kiteytyvät lähinnä kannan
rakenteeseen, joka on perinteisesti ollut niin sanotun lihantuottomallin
mukainen, eli mahdollisimman pienestä talvikannasta on pyritty saamaan
mahdollisimman suuri lihamäärä seuraavan syksyn jahdissa. Tähän on päästy
ampumalla vuosittain lähes kaikki vasat ja urokset ja talvikantaan on jäänyt
vain aikuisia naaraita ja jokunen aikuinen uros.



Ongelmia
lihantuottomalli sen sijaan aiheuttaa vääristämällä kannan rakenteen. On
olemassa viitteitä ainakin hirvikannan osalta siitä että vähäinen määrä
uroksia, joista suurin osa nuoria, aiheuttaa viivästymistä hedelmöitymisessä ja
sitä kautta syntymäajankohdassa. Myöhäisestä syntymisajankohdasta seuraava
pienikokoisuus ongelmineen seuraa eläintä koko sen elinkaaren.



Toinen ongelma muuhun
kantaan nähden runsaasta nuorien yksilöiden määrästä on ilveksen saalistuksen
helpottuminen. Vasat ja nuoret ovat ilvekselle helpointa saalista ja näin ollen
ilveskanta voi hyvin ja lisääntyy, kun taas metsästäjä jää nuolemaan näppejään
yrittäessään kilpailla ilveksen kanssa samasta saaliista.



Metsästäjiä ajatellen
nykyinen malli, jossa aikuisia uroksia ei käytännössä ole, on luonnonvarojen
alihyödyntämistä. Aikuiset, 6-8-vuotiaat peurapukit ovat saaliina huomattavasti
arvokkaampia kuin vuodesta toiseen jatkuva vasojen ampuminen.



Muutoksen mahdollisuus



Vastaavasti totaalisessa trofeemallissa
eläinkannassa on paljon parhaassa lisääntymisiässä olevia uroksia. Kanta on
elinvoimainen ja se saa aina parhaan mahdollisen geeniperimän, kun vain
täysi-ikäiset ja hyvä- kuntoiset urokset pääsevät lisääntymään. Usein
trofeemallilla verotettu kanta on tasaisempi ympäri vuoden ja nuorten
yksilöiden suhteellinen hetkellinen määrä ennen jahtikautta ei ole niin suuri.



Täydelliseen trofeemallin verotukseen
pääseminen lienee laaja-alaisesti ja ilman pakkokeinoja epärealistinen
vaihtoehto, mutta jo parin vuoden aikana toteutettu järkevöitetty verotus saa
aikaan näkyviä muutoksia peurakannassa.







Toimintasuunnitelma
2017-2022



Perustetaan piensorkkaryhmä ja pyydetään kiinnostuneita
liittymään mukaan. Porukka on avoin kaikille ja siihen ilmoittaudutaan
esimerkiksi seuran kesäkokoukseen mennessä ja porukan vetäjän johdolla sovitaan
vuotuisista toimenpiteistä ja maksuista. Porukalla on kannanhoitosuunnitelman
mukaiset mahdollisuudet metsästää valkohäntäpeuroja sekä metsäkauriita. Ongelma
tässä voi olla talviruokinnan järjestäminen ja siihen sitoutuminen kaikilta
metsästykseen osallistuvilta. Kustannusten ja talkootyön jakamisen sekä niihin
sitoutumisen kannalta voidaan ottaa oppia esimerkiksi naapuriseuroilta.



Piensorkkaporukkaan on mahdollisuus liittyä ja erota milloin
vain, mutta jäsenyys on aina vähintään yhden vuoden mittainen sitoutumisen ja
jatkuvuuden varmistamiseksi. Piensorkkaporukalla pitää olla vapaus sopia omista
pelisäännöistään seuran sisällä, säännöt on suunniteltava pitkäjänteiselle ja
kestävälle pohjalle ja niitä on noudatettava.



Porukkaan liittyvät jaetaan pareihin tai ryhmiin, joille
jokaiselle annetaan vähintään 1 ruokintapaikka perustettavaksi/ylläpidettäväksi
talven yli. Parin tai ryhmän vastuu kestää yhden ruokintakauden
(lokakuu-huhtikuu). Tavoitteena on että ruokintapaikkojen määrä kasvaa noin 5-6
paikkaan koko alueella, niitä huolletaan koko talven yli ja niistä koituva
vaiva ei kasva liian suureksi. Ruokintaa ei voi lopettaa siihen kun
metsästyskausi päättyy.



Metsästys, ruokinta ja kanta-arvio kulkevat tiukasti käsi
kädessä. Ruokinta aiheuttaa kustannuksia sekä vaatii suuren määrän
talkootyötunteja perustamisvaiheessa sekä ruokinnan aikana. Metsästys voidaan
toteuttaa pienten hirvieläinten osalta esimerkiksi henkilökohtaisella
kiintiöllä, seurakohtaisella kiintiöllä tai näiden yhdistelmällä.
Piensorkkaporukka päättää tästä itse.



Kannanhoitosuunnitelman mukainen verotus päätetään
vuosittain joko keväällä talvilaskennan jälkeen tai kesäkokouksessa samaiseen
laskennan perusteella. Tämä
edellyttää riittävää havaintoaineistoa kyseisen lajin esiintymisestä alueella. Alkuvaiheessa
poistettavat eläimet on kyettävä yksilöimään, ettei kannan tavoiteltu kasvu
vaarannu ammuttaessa väärä yksilö. Jos havaintoaineistoa ei ole riittävästi
perustellun päätöksen tekemiseen, jätetään jahti väliin kyseiseltä
metsästysvuodelta.



Metsästysajankohtaa valittaessa on tärkeää huomata, että
metsäkauris pudottaa sarvensa loka-marraskuussa ja valkohäntäpeura joulu-tammikuussa.
Tämä tuo oman haasteensa kaadettavien yksilöiden valikointiin.



Itse metsästys voidaan toteuttaa yhteisjahtina, itsenäisenä
kyttäysjahtina tai näiden yhdistelmänä. Metsästyksen järjestämisen alkuvaiheessa vain kyttäysjahtina puolesta
puhuu se, että oikean yksilön poistaminen populaatiosta on tärkein seikka tässä
vaiheessa kun kanta on vaatimaton. Toisaalta yhteisjahti tuo jokaiselle jahtiin
osallistuvalle saman mahdollisuuden päästä kaatajaksi.



Lihajako kiehtoo suomalaista metsästäjää ja senkin osalta
voidaan sopia pinesorkkaporukan kesken lihojen kuuluvan ampujalle tai
metsästykseen osallistuville. Piensorkkaporukka vastaa pyyntiluvista
aiheutuvista kustannuksista.



Alkuvaiheessa työtä on enemmän kuin metsästystä. Kannan on
kestettävä metsästys ennen jahdin aloittamista. Metsästysvuoden 2016-2017
havaintojen perusteella talvehtiva valkohäntäpeurakanta alueellamme ei kestä
metsästystä. Alueella talvehtineesta 5 metsäkauriin porukasta voitaisiin ampua
yksi eläin, mikäli se täyttää kannanhoidollisen verotuksen kriteerit. Yksittäisiä
eläimiä voidaan ampua aina mikäli siihen on perusteet, esimerkiksi ulkoinen
vamma.





Ensisijainen tavoite on talvehtivan populaation kasvu
verotusta kestävälle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä
työtä ja malttia. Panostetaan seurarajat ylittävään yhteistyöhön avoimella
tiedonvaihdolla ja tiedotuksella omasta toiminnasta. Näytetään mallia muille!



Ehdotus kannanhoidollisesta
verotuksesta



Yksinkertaisesti liikkeelle Hyvä lähtökohta aloitettaessa peurakannan
verotuksen järkeistämistä voisi olla seuraavanlainen, jaettuna eri sukupuoliin
ja ikäluokkiin. Metsästys suunnitellaan Piensorkkaporukan sisällä seuraavien
periaatteiden mukaisesti. Ohjeistus on hyvin yksinkertainen ja sen avulla
päästään kolmessa vuodessa näkemään hyviä tuloksia, ja mikä tärkeintä jokaisen
metsästäjän on helppo noudattaa näitä ohjeita:





Yllä olevan verotusmallin mukaan toimittaessa urosten määrä
ja keski-ikä nousee jo parissa kolmessa vuodessa ja saaliiksi saatavien
eläinten trofeiden laatu paranee merkittävästi. Vastaavaa verotusmallia
toteutetaan jo esimerkiksi osassa Läntistä-Uuttamaata ja siitä on saatu
erittäin hyviä tuloksia.





Piensorkkaporukan
vuosikierto lyhyesti



Elokuussa piensorkkaporukka kokoontuu tai muutoin
järjestäytyy ja sopii metsästyskauden toiminnasta, kuten ruokinnan
järjestämisestä, metsästyksestä sekä muista toimenpiteistä. Nykyisen
kesäkokouksen aikoihin päätetään edellistalven kanta-arvion perusteella
metsästettävien yksilöiden määrä ja laatu.



Syyskuusta lokakuuhun valmistaudutaan tarkistamalla
ruokinta-automaatit ja hankkimalla ruokintavilja.



Syys-lokakuussa perustetaan talviruokinnat ja viedään
mahdolliset riistakamerat ruokintapaikoille. Ruokintakameroiden hankinta ja
käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen. Ne kuitenkin ovat tehokkaita työkaluja
kannan kokoa ja laatua arvioitaessa ja metsästystä suunniteltaessa.



Marras-joulukuussa
pidetään talviruokintoja yllä ja järjestetään mahdolliset jahdit. Kauriin
metsästys päättyy vuoden loppuun, koska kauris pudottaa sarvensa jo aiemmin ja
yksilöiden tunnistaminen muuttuu vaikeaksi. Tammikuussa pidetään ruokintoja
aktiivisesti yllä, peuran metsästys päättyy tammikuun loppuun.





Helmi-huhtikuussa jatketaan ruokintaa ja pidetään seurantaa
yllä talvikannan määrittämistä varten. Lumien jälkeen ruokintapaikat laitetaan
kesäteloille kun ruokaa on taas saatavilla luonnosta. Toukokuussa pidetään
kevätpukkijahtimahdollisuus auki. Kesä-heinäkuussa rakennetaan ja kunnostetaan
ruokintapaikkoja sekä lomaillaan.





Piensorkkaeläintyöryhmä



Mikko Nieminen



Markku Puumalainen



Karri Eerikäinen


Talkoovoimin rakennettuja uusia hirvitorneja v.2013

tornit2.jpg











Kolmiolaskenta -13

Kesälaskenta suoritettiin yhdeksän miehen voimin 3.8 klo 8-10. Sääolosuhteet olivat hyvät (+ 17-21 C). Heikohko tuuli ja kuulas aurinkoinen päivä.

Tulokset: (laskentakohteet olivat metsäkanalinnut,
metsäjänis, lehtokurppa ja karhu)

Pyy 7
Pyynpoikasia 7
Koppelo (naarasmetso) 5
Metsonpoikia 7
Lehtokurppa 2
- teeristä, ukkometsoista, jäniksistä ja karhuista
ei havantoja

Laskijat: Mikko Marjava, Seppo Hujala, Markku Huos-
tila, Arto Nieminen, Arto Liukkonen, Matti Tarkiai-
nen, Markku Puumalainen, Mikko Nieminen ja Karri Ee-
rikäinen.
Riistanhoitojaos



Talvilaskenta 2013 RKTL

Jälki-indeksit

Omakolmio= MEK:n alue
Lähikolmio= Mäntyharju, Karkaus, Pellosniemi, Voikoski,
Otava, Hirvensalmi, Mouhu, Halmenniemi, Pahkajärvi harj.alue, Huuhilo
Riistakeskusalueet= EH, ES, KaS, Ka, KS, La, Ou, Po,
PH, PK, PS, RP, Sa, Uu, VS (lyhennettynä)
Laji Omakolmio Lähikolmiot RK-alue
Metsäjänis 16.9 29.7 23.74
Orava 2.2 9.1 7.30
Susi 0.0 0.0 0.02
Kettu 4.8 5.0 3.68
Supikoira 0.0 1.1 0.55
Kärppä 0.4 0.6 0.41
Lumikko 0.4 0.4 0.32
Minkki 0.0 0.1 0.13
Hilleri 0.0 0.0 0.00
Näätä 3.9 2.8 1.94
Ahma 0.0 0.0 0.02
Mäyrä 0.0 0.0 0.00


Jälkilaskenta 01/2012

Riistanhoito-kolmiolaskenta -13
MEK:n jäsenet: Mikko Marjava, Markku Puumalainen, Matti
Tarkiainen, Arto Nieminen, Eero Karjalainen, Markku
Huostila, Arto Liukkonen ja Mika Säisänen

Jälkilaskenta suoritettu 19.1 klo 8-11 kovassa pakkasessa (-19-30 C astetta)
jälkilakennan laskentakolmiossa (matka yhteensä 12 km).

Tulokset olivat seuraavat (tuoreet jäljet):


metsäjänis 39, kettu 11, hirvi 9, näätä 9, orava 5,
lumikko 2, saukko 1, ilves 1, metso 1, teeri 1 ja
pyy 1 (havaintoja yhteensä 80).


Tiedote 5.8
Kesälaskenta suoritettiin 4.8 klo 8-11
Tulokset:
Lehtokurppa 4 (joista poikasia 2)
Teeri 3 (joista koiraita 2)
Metso 6
Koppelo 2
Pyy 7 (joista poikasia 2)


Tällä kertaa laskettiin kanalinnut,
metsäjänikset, lehtokurpat ja karhut.


Sää: Pilvinen, sateinen ja + 17 C.


Laskijat: Arto Nieminen, Arto Liukkonen,
Mikko Marjava, Eero Karjalainen, Pekka
Hujala, Markku Huostila, Reijo Turkki,
Matti Tarkiainen ja Markku Puumalainen.
Riistahoitojaos


Jälki-indeksi-vertailuun (suoritettu 22.1.2012)

Etelä-Savo(ES)ja kokomaa(KM)
LAJI ES Kokomaa
metsäjänis 12,94 16,37
rusakko 2,94 1,03
orava 2,61 2,74
susi 0,00 0,01
kettu 2,87 4,24
supi 0,44 0,27
kärppä 0,47 1,06
lumikko 0,56 0,75
minkki 0,10 0,10
näätä 1,35 1,15
ahma 0,02 0,03
saukko 0,10 0,13
ilves 0,31 0,66
valkohäntäpeura 0,02 4,20
hirvi 4,31 4,05
metsäpeura 0,00 0,09
metsäkauris 0,00 0,29

metso 0,32 0,56
teeri 4,92 5,20
pyy 0,52 0,80
riekko 0,00 0,65

RKTL (saapunut 23.4.2012)

RIISTANHOITO

(riistanhoitosuunnitelmat, elinympäristöjen hoito ja parantaminen, riistapellot, pienpetojen ja rauhoittamattomien eläinten pyynti, pöntötys, ruokinnan suunnittelu ja toteutus, riistaistutukset, talkoot, riistavahinkojen estäminen, muuta)

Molemmille metsästysmaille on toimitettu nuolukiviä. Seuralla oli kuluneena vuonna kaikkiaan 3 riistapeltoa (yht. 0,5 ha) ja 1 ruokintakatos kauriseläimille.

Vahinkoeläimiä on hävitetty mm. loukuilla (8 kpl), jäniksille on kaadettu haapoja ja ruokintakatoksiin on viety heiniä ja jyviä.

Seurakunnan vuokraamilla metsästysmailla on riistanhoitosuunnitelma, jolla on määritelty alueen riistanhoidon tavoitteet.

RIISTAKANNAT JA RIISTALASKENNAT

(hirvieläinten seuranta, suurpetoyhdysmiehet, riistakolmiot, vesilintulaskennat, muut laskennat, muuta riistan seurantaa, havaintoja riistakantojen tilasta)

Vuoden 2011 riistakolmiolaskenta tehtiin talvella 22.1. ja kesällä 6.8.

Jälkihavaintoja saatiin huomattavasti vähemmän kuin edellisinä vuosina. Jäniksen ja kettujen jäljet olivat vähentyneet 50-60 %. Luultavasti ilvekset ovat yhtenä syynä jäniskannan vähenemiseen. Kesälaskennassa metsoja ja teeriä löytyi vain välttävästi, pyitä oli tyydyttävästi. Karhuhavaintona oli yksi karhun ulostekasa.

Jäsenten arvion mukaan seuran alueella riistakanta on kohtuullinen. Hirvikanta on tyydyttävä.

Jänikset ovat vähentyneet mm. ilvesten lisääntymisen seurauksena. Kettuja ja supikoiria on runsaasti.

Teeri- että metsokannat ovat edellisvuosien tasolla, pyitä on kohtalaisesti.

METSÄSTYS

(metsästyksen suunnittelu, hirvieläinten metsästyksen järjestelyt, vieraskortit, valvonta, muuta)

Pienriista:

Jokaisella jäsenellä oli oikeus ampua metsästyskauden aikana yksi metso ja yksi teeri. Muu riista on kiintiövapaa

Koppelo on ollut rauhoitettu. Metsäkaurista ei seuran alueella saa metsästää.

Hirvijahti:

Hirvieläinten pyyntilupia oli 11,5, joista kaadettiin 8 aikuista ja 7 vasaa.

Jahtipäällikkönä toimi Markku Puumalainen.

Seuran hirvijahtiin osallistui kaksi tanskalaisvierasta lokakuun 15.-16. päivä.

Jäsenet ovat valvoneet metsästystä.

Passipaikkoja merkittiin ja numeroitiin.

Osallistuttiin hirven yhteislupaseurojen ilvesjahtiin.

AMPUMATOIMINTA

(ampumarata ja sen huolto, harjoitukset, kilpailutoiminta, muuta)

Seuran käytössä on ollut RHY:n hirvi- ja skeetrata sekä trapseuran rata.

Omat kilpailut: 17.7. skeet ja metsästystrap, 28.8. luodikko ja hirvi (75 m)

Seuraottelut käytiin perinteiseen tapaan Toivolan Erää vastaan,

Tainan Metsästäjiä ja Jäniskylän Metsästysseuraa vastaan.

Ollikkalan Eräveikkoja, Mynttilän Metsäpoikia ja Mäntyharjun Riistapoikia vastaan

käydyssä neljän seuran hirvi- ja metsästyshaulikkokissa Eränkävijät tuli toiseksi.

Osallistuttiin hyvällä menestyksellä RHY:n järjestämiin hirvi-, skeet- ja metsästystrapkisoihin sekä aluekilpailuihin.

KENNELTOIMINTA

(kokeet, näyttelyt, tuomaritoiminta, muuta)

Seuran mailla on ollut useita linnunhaukkukokeita ja hirvikokeita.

Eränkävijät järjesti yhdessä viiden muun seuran kanssa kansainväliset Neronhaukut ja avoimen luokan kokeet, joihin osallistui yhteensä 34 koiraa. Seuran alueita käytettiin koemaastoina 8 kertaa.

Matti Tarkiaisen Pikku-Sikke voitti Kerimäellä käydyt linnunhaukun pm-kilpailut huippupisteillä (95 p) ja osallistui myös SM-haukkuihin

Lisäksi hirvikokeissa on seuran alueita ollut koemaastoina. Joulukuussa MEK osallistui hirvenhaukkujen järjestelyihin yhdessä Riistapoikien ja Tainan Metsästäjien kanssa.

MUU KILPAILUTOIMINTA

Seuran pilkkikilpailuissa miesten sarjan voitti Juhani Volanen (9457 g) ja naisten sarjan Arja Nieminen (1444 g). Mikko Nieminen sai kilpailun suurimman kalan 598 g:n siian.

Kesäongintakilpailut pidettiin Kallavedellä heinäkuussa. Voiton vei Mikko Nieminen 724 g:n saaliilla.

TIEDOTUSTOIMINTA JA YHTEISTOIMINTA

(Peijaiset, yleisötilaisuudet, yhteistyö maanomistajiin ja sidosryhmiin, tiedotustapahtumat, muuta)

Keväällä pidettiin perinteiset siivoustalkoot, tehtiin saunapuita, kunnostettiin majaa ja saunarakennusta.

Eränkävijät osallistui 15 hengen panoksella (10.7.) Mäntyharjun loma-asuntomessujen liikenteenohjaukseen, josta kunta antoi talkoorahaa 1500 euroa.

Passipaikkoja raivattiin kahtena lauantaina syyskuussa ennen hirvijahtia. Tehtiin 5 uutta hirvitornia.

Metsästäjäiltaa vietettiin majalla 15.10. Kunniavieraina oli mukana kaksi tanskalaista jahtivierasta. Varsinaiset hirvipeijaiset olivat seuran majalla 4.11.

Kaikille maanomistajille lähetettiin ennen peijaisia kirje, jossa kerrottiin seuran toiminnasta ja kutsuttiin maanomistajat peijaisiin.

Joulurauhan julistukseen Sammalisen kodalla osallistuttiin 18.12.

MEK:n kotisivuilla oli marraskuun puoliväliin mennessä käynyt jo 10 480 kävijää. Tomi Sunikka huolehtii kotisivujen päivityksestä.

RIISTAKOLMIOLASKENTA 21.1.2012

Yhdeksän eränkävijän voimin kierrettiin seuran riistakolmio lauantaina 21.1. Lunta oli n. 40 senttiä ja sekä jalkamiehet että suksimiehet olivat melko kovilla. Uusi pehmeä lumi oli kai saanut aikaan sen, että jälkihavaintoja oli vähemmän kuin muina vuosina. Seuraavat jäljet havaittiin:
Kettu 9
Näätä 9
Orava 1
Lumikko 11
Koppelo 1
Jänis 3

Yhteenvedon laati: Eero Karjalainen

LINTUPUOLEN PIIRINMESTARUUSKOKEET 17-18.9.

Matti Tarkiaisen omistamalle Mehtäkaverin Pikkusikelle menestystä lintupuolen piirinmestaruuskokeissa.

Lintupuolen piirinmestaruuskoe pidettiin 17-18.9 Kerimäen Pääkannassa.
Eränkävijöiden Mehtäkaverin Pikkusikke voitti piirinmestaruuden huikealla 95,00 pisteellä. Siken veli Mehtäkaverin Jekke Rantasalmelta oli toinen myös
huikealla 93,00 pisteellä ja kolmas oli Taikalinnun Nuppu Mikkelistä 83,00 pisteellä. Kaikki nämä kolme koiraa lähtevät kisailemaan idänlohkon voitosta Kuopioon 7-8.10.

RIISTAKOLMIOLASKENTA

Riistakolmion kesälaskenta 2011

Lintutiheydet on laskettu kymmeneltä lähimmältä
kolmiolta:
1186 Mäntyharju, 1216 Pellosniemi, 582 Otava,
1183 Hirvensalmi, 872 Mouhu, 45 Halmeniemi,
878 Pahkajärvi, 1195 Huuhilo, 234 Kuortti ja
235 Vastamäki.
Vertailutaulukko: Metso Teeri Pyy
Poikuekoko 4,5 5,0 2,0
Poikueellisia naaraita (%) 25,0 20,0
Poikasten osuus (%) 26,0 21,0 16,0
Aikuislintujen tiheys (yks./km2) 2,9 2,1 7,1
Yhteistiheys (yks./km2) 4,0 2,7 8,5
Yhteistih. rh-yhd. (yks./km2) 2,7 2,6 7,9
Yhteistih. rh-piiri (yks./km2) 3,4 6,4 7,2

Riistahoitopiirin kaikkien lajien yhteistiheys
vuonna 2011 oli 17 yks./km2, joten kolmiomme
tiheysarvo on 10 % pienempi.

Riekkoja ei tavattu kolmioissa.

KOLMIOLASKENTA 6.8.2011 klo 8-11
- puolipilvinen, heikkotuuli ja + 20 C
- LASKETTIIN kanalinnut, jänikset, lehtokurpat ja
karhuhavainnot
Tulos:
METSO 3
KOPPELO 2
TEERI (n) 1
PYY 7 + 4 PYYNPOIKASTA
METSÄJÄNIS 1
KARHU 1 (ulostekasa)
Laskijat:
Seppo Hujala, Eero Karjalainen, Markku Huostila, Arto Liukkonen, Markku Puumalainen, Mikko Nieminen, Karri Eerikäinen, Pekka Räsänen, Matti Tarkiainen

Riista-ja kalataloustutkimuslaitoksen jälkivertailu
(läh. 19.04)
JÄLKI-INDEKSI
Laji omakolmio lähikolmiot Rh-piirit
metsäjänis 17,3 12,7 16,9
orava 1,7 1,5 1,8
susi 0,0 0,0 0,0
kettu 10,4 3,2 2,8
supikoira 1,7 0,4 0,3
kärppä 0,9 0,2 0,5
lumikko 0,0 0,3 0,4
minkki 0,9 0,1 0,1
hilleri 0,0 0,0 0,0
näätä 6,9 1,3 1,7
ahma 0,0 0,0 0,0
mäyrä 0,0 0,0 0,0
saukko 1,7 0,3 0,2
ilves 0,0 0,6 0,8
valkohäntäpeura 0,0 0,1 0,1
hirvi 10,4 6,8 5,2
metsäpeura 0,0 0,0 0,0
metsäkauris 0,0 0,4 0,1
kanahaukka 0,0 0,0 0,0
korppi 0,0 1,0 0,3
KANALINNUT
LAJI ETELÄ-SAVO KOKO MAA
metso 0,5 0,5
teeri 3,9 5,2
pyy 1,0 1,0

Teerien käyttäytyminen 2010-2011 Mäntyharjun alueella.

- olen tutkinut teerien käyttäytymistä 10- vuotta
- teerien pesät ja poikueet ovat erittäin haavoittuvia
- kaikki onnistuminen riippuu säästä, roasta ja emosta
- pesueet oleskelevat samoilla alueilla pitkään
- lehdenlähdön aikaan teerien reviiri kasvaa
- lehtien varistessa teerien arkuus lisääntyy
- pesimäalueilla käydään yhä harvemmin
- ilman kylmettyessä alkavat parveutumiset
- parvet muodostuvat lähialueiden teeristä
- lumi ja pakastuminen aiheuttavat parvien kasvamista
- parvilla on havaittavissa selvät reviirialueet
- aika-ajoin parvet yhdistyvät toisiin parviin
- suurimillaan parvet ovat kymmenien teerien parvia
- aniharvoin parvet yhdistyvät yhdeksi parveksi
- Mäntyharjun alueella oli havaittavissa kolme parvea
- parvien koko vaihteli 13-34 teeriin
- parvissa oli pääsääntöisesti mustia teeriä
- naarasteeriä oli vain kolmasosa teeristä
- petolinnut olivat hanakampia iskemään naaraisiin
- parvet hajosivat pienemmiksi pakkasen laantuessa
- suurimmillaan parvet ulottivat lentonsa 30-50 km
- teerien keskeisempiä oleskelualueita oli Tainan,
Koljolan ja Virransalmen seudut
- keskeisimmät oleskelualueet olivat ruoka- ja soi-
din alueiden lähellä (isot suot, vesistöt jne..)
- parvet liikkuivat kokonaisina tai tiedustelijoiden
ohjaamina (tiedustelijoita oli 1-3 teertä)
- n. ½-1½ h:n kuluttua tuli alueelle pääparvi
- pääparven teeret luottivat tiedustelijoihin
- parvien liikehdintä suuntautui vesistöjen suuntaan
- ruoaksi maistui talvisin koivusta, lepistä, pajuis-
ta ja männystä saatu ravinto
- parvea suojasi liikkumattomat 1-3 tähystäjää
- paksun lumen aikaan pakkasilla teeret hävisivät aa-
vemaisesti kieppiin eli uuttuun
- kieppejä löydettiin soilta, kumpareilta jne...
- voimakkaan lumisateen aikaan teeret lyöttäytyivät
isoille järvien selille yhteen jääden lumen alle
- välillä tuntui, että teeriä ei löydy mistään
- joskus niitä näki satunnaisesti päivisin syömässä
- auringonpaiste herätti soidinteeret jo alkutalvesta
- soidinpaikoiksi parhaita olivat suurien järvien jäät
- soidinpaikoilta rantaan oli matkaa n. 400-600 m
- myöhemmin keväällä soidinpaikkoja oli missä sattuu
- keväällä parvet pienenevät pienenemistään
- soitimilta naarasteeret menivät synnyinseuduilleen
pesimään (tarkkailivat päivittäin pesimäaluetta)

Laatinut: Matti Tarkiainen 040-7402056

Matti Tarkiainen ja KVA spn mehtäkaverin Pikkusikke (synt.28.1.2007)

MEK ry:n aluella on kaksi varsinaista pystykorvamiestä.Eero Karjalainen ja Matti Tarkiainen
jotka ovat perehtyneet puuhun-haukkuvan lintukoiran toimintaan. Erityisesti Matti Tarkiainen tutkii alueellamme teerien käyttäytymistä päivittäin. Mäntyharjun ympärillä pyörii kolme parvea, joita Matti nimittää Koljolan-, Kinnin- ja Vihannan parviksi. Parvissa on havaittavissa välillä yhdistymistä ja välillä haajaantumista. Ajan päivittäin näi-den parvien perässä. Nämä teeriparvet käyvät alueellamme satunnaisesti. Kuitenkaan vain pieni prosentti pesii alueellamme. V. 2010 kummallakin alueella havaitsin kolme poikuetta, joista yksi oli normaalikokoinen. Linnunhaukkukokeissa on järjestään haukut tulleet metsoilla. Vuosien saatossa on alueellamme kilpailleet koirat ovat saanneet n. 1-2 haukkua metsoista. Se on todella hyvä suoritus nykypäivänä. Nykypäivän kokeissa tehdään huipputulokset lähinnä teerillä.

Koirani KVA spn Mehtäkaverin Pik- kusikke (synt. 28.1.2007) on saavuttanut nuor. SM:ssä hopeaa ja pronssia, voittanut vuosimaljan,suomen cup:n, voittanut viisi kertaa kansainvälisen voiton ja saavuttanut alle 4 v:na 17 ykköspalkintosijaa, voittanut piirinmestaruuden ja oli kuudes pohjoismaisessamestaruusottelussa Norjassa.Olen kilpaillut koirieni kanssa n.100 kilpailussa ja saavuttanut puolessa ykköspalkintosijan ja palkinto- ja ylituomarikertoja on tullut 171 kertaa.